Psykokinestiikka

Usein kuulee sanottavan suomalaisten pelaajien pelaavan hitaammin kuin menestyvien jalkapallomaiden pelaajien. Olen pyrkinyt löytämään tähän ongelmaan vastauksia psykokinesteettisen valmentamisen kautta. Olenkin valmentanut ja kouluttanut jo vuosikausia psykokinestiikan kautta valmennettaviani sekä koulutuksessani olleita valmentajia. Tänä aikana olemme kehittäneet suuren joukon psykokinesteettisiä harjoituksia ja pienpelejä. Isossa kuvassa kysymys on siitä, miten peliä tai pelaajan toimintaa voidaan nopeuttaa. Päätöksentekotilanteet tapahtuvat pelissä nopeasti, alati muuttuvassa pelaamisen todellisuudessa, jossa datan määrä on valtava ja algoritmit pelaavat myös toisiaan vastaan. Tämän vuoksi syntyy monenlaisia hidasteita, jotka näkyvät pelikäyttäytymisessä usealla eri tavalla.
Aistiärsykkeiden automatisoitunut jaottelu olennaisiin ja epäolennaisiin on pelistä selviytymisen kannalta ratkaisevaa.
Psykokinestiikan avulla kehitetään kykyä ajatella ja reagoida nopeasti pelitilanteisiin. Psykokinesteettisen valmennuksen avulla saadaan rakennettua aivoihin entistä nopeampia ja selkeämpiä reittejä ohjaamaan käyttäytymistä pelitilanteissa. Psykokinesteettisen valmennusmallin edut ovat kiistattomia ja sen avulla voidaan nopeuttaa oleellisella tavalla pelin lukemista ja teknistaktista osaamista.
Kun pystymme mallintamaan jalkapallopelin aivotoimintaa skeemojen tasolla, voimme kehittää aivotoimintoja kehittäviä harjoituksia, jotka nopeuttavat ja selkiinnyttävät pelaamista monella tavalla.
NeuroTanoke nettimaailmassa on runsaasti erilaisia psykokinesteettisiä malliharjoituksia ja lisäämme jatkuvasti uusia harjoituksia. Tämän lisäksi kirjoitan tämän vuoden aikana psykokinestiikasta oman suomen kielisen neuropohjaisen oppikirjan, joka tulee täyttämään tämän valmennuksen osa-alueen puutetta monella tavalla.
Valmennettavat eroavat toisistaan pelitilanteisiin reagoimisesta tai mallista oppimisen nopeudesta. Aivoissa nopeus on valttia, koska sukkelaan viestivät hermoradat pystyvät poimimaan, analysoimaan ja tallentamaan enemmän tietoa samassa ajassa kuin hitaammat. Nopeaa informaation kulkua aivoissa voidaan harjoitella monella tavalla. Aistitiedon käsittelynopeus kehittyy kognitiivisesta tiedonkäsittelyn harjoittelusta, pelimallien selkiintymisestä ja automatisoitumisesta. Tämän vuoksi ei pelkkä kognitiivinen (tietopainotteinen) harjoitteleminen riitä nopean pelikäsityksen kehittämiseen. Teho paranee sitä mukaa, kun pelitilanteiden ratkaisemiseen osallistuvat synapsien määrä ja myelinisointi etenee. Tällaiseen harjoittelemiseen tarvitaan sekä kognitiivista, että behavioristista valmennusta. Kysymys on siitä, miten aistitiedon käsittelyyn ja reaktioon käytetty aika lyhenee. Pelaamisen hitauteen tai nopeuteen vaikuttavat monet asiat, jotka ovat riippuvaisia teknisistä, taktisista, fyysisistä ja fyysisistä asioista. Tässä suhteessa kaikki valmennuksen osa-alueet sulautuvat toisiinsa totaalisen valmennuksen periaatteella. Synapsisessa työskentelyssä yksi selkeästi erotettavissa oleva tekninen tai taktinen malli sumenee asteittain pelin jatkumossa ja muodostaa uuden tulkintamaailman tehtyjen havaintojen perusteella. Kysymys on siitä, kuinka informaatiotulvasta voidaan erottaa jatkuvasti muodostumassa olevia uusia pelitilanneyhdistelmiä.