Kollektiivinen kehonhallinta

”Yhtä tärkeää kuin itse harhauttamisen oppiminen on, on päätöksenteon oppiminen siitä, että syötänkö ja kenelle kannattaa syöttää missäkin tilanteessa. Jalkapallotaitojen oppimisessa tarvitaan runsaasti myös yhdessä tekemistä, minkä vuoksi taitoharjoittelussa tulee olla oikea tasapainoa yksilötaitoharjoittelun ja kollektiivisen taitoharjoittelun kanssa.”
NeuroTanoke-harjoituksissa valmennettavat laitetaan tekemään asioita pallon kanssa niin, että he joutuvat huomioimaan myös kanssapelaajan liikkeet ja sijainnin. Tällainen pää pystyssä pelaaminen ja kollektiivisuuden huomioiminen on oleellinen juttu harjoittelussamme. Aivoissa on yli 30 näköaluetta ja mitä enemmän pelinomaisesti harjoitellaan, sitä useampi näköalue saadaan aktivoiduksi.
Yksin harjoittelu pallon kanssa ei kehitä pelissä tarvittavaa tilanteiden arviointikykyä. Pelitilanteissa taitavuutta testataan yhdistelemällä useita liikkeitä liikesarjoiksi havaintomotorisessa ympäristössä. Lähdemme NeuroTanokessa siitä, että mitä taitavampi pelaaja on, sitä todennäköisemmin hän pärjää muiden kanssa pelattavassa pelissä. Jalkapallo on peli, jossa ongelmanratkaisut on tehtävä joukkueena. Koska kollektiivisen taitoharjoittelun tarkoitus on havainnoida myös muiden pelaajien liikkumista, niin huomio kiinnitetään myös muiden pelaajien liikkeisiin, kommunikaatioon ja pelaajien tekemiin pelimuotoihin. Oleellista on tällöin se, kuinka tietoista pelaajien välillä tapahtuva liikkuminen on ja miten paljon he kykenevät kommunikoimaan keskenään. Vaikka pelaaja tekisi yksilönä kuinka hienoja teknisiä ratkaisuja, pitää hänen osata huomioida muut pelaajat ja löytää pelitilanteeseen sopiva ratkaisuvaihtoehto. Tämän vuoksi yksilölliseen taito-osaamiseen on osattava yhdistää myös yhteinen tietämys. Kollektiiviin kuuluvat yksilöt tuovat omat näkemyksensä ja mielipiteensä. Kommunikoinnin tuloksena syntyy yhteinen näkemys. Tällaisen valmennuksen logiikka perustuu pelaajien väliseen kollektiiviseen tehokkuuteen, vastavuoroisuuteen, jolloin pelaajat toimivat keskenään aktiivisesti vuorovaikutuksessa. Olemme keskittyneet analysoimaan pelaajien liikekäyttäytymistä ryhmätilanteissa ja kognitiivista toimintaa teknistaktisissa harjoitustilanteissa. Kollektiivisesti valmennetun pelaajan aivot toimivat pelin pelaamisen kannalta toisella tavalla kuin yksilökeskeisesti valmennetun.

Jalkapallon pelaamisessa tarvitaan runsaasti havaintomotorisia valmiuksia, jotka ovat eri aistikanavien kautta toteutuvia havaintoja (visuaalinen = näkö, auditiivinen = kuulo, kinesteettinen = liike, taktiilinen = tunto ja vestibulaarinen = tasapaino.) Pelaaja pystyy vastaanottamaan ärsykkeiden tulkintaa, järjestämään ja yhteen sulauttamaan niitä sen pohjalta, miten taitavasti hän pystyy motorisesti toimimaan. Mitä paremmin pelaajat pystyvät havainnoimaan toisensa, sitä tietoisemmin ja nopeammin he pystyvät pelaamaan. Aivojen toimintakyvyn kannalta pelaamisessa on kysymys siitä, miten motorinen, visuaalinen ja kognitiivinen toiminta kyetään integroimaan toisiinsa.
Jalkapallopelissä on oltava kollektiivinen ymmärrys eli kollektiivinen tajunta. Pelaajien kesken tapahtuva havainnointi ja ajatustoiminta, johtaa aina tietyn asteiseen pelikäyttäytymiseen. Esimerkiksi se, mitä pelaajien näköhermosolut vastaanottavat pelistä, synnyttää ajatustoimintaa, jonka toiminnan laatu on kiinni kognitiivisten skeemojen tietotasosta, työmuistin kapasiteetista ja aivojen valintamekanismien priorisoinnista, sekä otsalohkon kontrollointi järjestelmästä. Omien pelaajien, vastustajien ja pallon liikkeitä seurataan näköaistin kautta. Nämä liikkeet ovat myös aivosolujen synnyttämiä. Jalkapallossa tällainen ajattelu ei voi tapahtua vain yhden pelaajan pääkopassa, vaan neuronit pelaajien päissä kommunikoivat keskenään, toinen toistensa kanssa. Tämän vuoksi valmennuksessa on opittava tarkastelemaan pelaajia, jotka yhdessä, mutta kuitenkin erillisinä henkilöinä, ajattelevat ja pelaavat yhdessä. Näin jalkapallon pelaamista voidaan tarkastella yhtenä kokonaisena eli neuroverkkona, joka on toiminnaltaan useamman ihmisaivojen yhteistyötä.

Pelissä pelaajat kommunikoivat joukkueensa kesken peliteoilla. Kielenä toimii pelitapa, joka on riittävän selkeä ja joustava. Sen yhteiset ja selkeiksi hiotut pelaamisen periaatteet mahdollistavat sujuvan sanattoman kommunikaation oman joukkueen kesken. Pelaaja, joka osaa valita pelitilanteessa parhaan vaihtoehdon, useiden mahdollisuuksien joukosta, on teknistaktisesti kehittynein.
Näissä tilanteissa on havaittavissa lukuisia vaihtoehtoja ja toimintatapoja. Jos katse on suunnattu palloon, jää näkemättä pallon ulkopuolella oleva pelialue. Olemme kuvanneet nettisivuillemme suuren joukon kollektiivisia taitoharjoituksia
Taitojen nopeampi oppiminen on mahdollista, jos valmentaja osaa käyttää uusia valmennusmenetelmiä, jotka auttavat valmennettavaa prosessoimaan taitojen kehittymisen etenemistä. Valmentajan tulee osata myös hyödyntää valmennettavansa oppimistyylien lisäksi myös hänen psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia ominaisuuksia. Uuden tekniikan opettaminen voi tapahtua myös kollektiivisesti esimerkiksi erilaisissa muodoissa Kollektiivista taitoharjoittelemista arvostellaan ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti esim. neljän pelaajan tekeminä suorituksina
Taidosta ei ole paljon hyötyä, jos sitä ei osata viedä pelitilanteeseen (mikä on taidon siirtovaikutus peliin?). Jalkapallossa valmentaja antaa puitteet päätöksenteolle, mutta pelaajan pitää osata tehdä päätökset itsenäisesti (havainnoinnin ja kommunikoinnin avulla) suhteessa oman joukkueen ja vastustajan pelaajiin, pelivälineeseen, sekä maaleihin.

Taidon siirtäminen peliin on pitkäaikainen aikaa vievä prosessi. Mitä aikaisemmassa vaiheessa harjoitusmuodoksi valikoituu myös sellaisia harjoituksia, joihin sisältyy taktisia ratkaisuja, sitä enemmän pelaajat oppivat ymmärtämään pelaamista. Pelitaitavaksi pelaajaksi on mahdollista oppia taitosuorituksia tehtäessä pelinomaisesti. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikkien taitoharjoitusten tulisi olla pelaamista vaan sitä, että pelinomaisuus on taitosuorituksessa tavalla tai toisella läsnä. Taitovalmennuksen merkitys ja toimintamallit ovat muuttuneet viime vuosien aikana ratkaisevalla tavalla. Nykyisin harjoitellaan entistä useammin teknis-taktisesti. Tämän vuoksi olemme muuttaneet koko valmennusmetodologiamme (menetelmäoppimme) enemmän teknis-taktiseksi. Opetamme nyt taitoa entistä enemmän pelin ehdoilla, pelikäsitys edellä, kehittämillämme taitovalmennusmenetelmillä. Esimerkiksi syöttötaitoa voidaan harjoitella hyvin monipuolisesti erilaisten kombinaatioiden kautta, jolloin syöttöjen ajoitukset, kohdistamiset, peliasennot ja kovuudet saavat erilaisen merkityksen kuin drillityyppisissä syöttöharjoituksissa.

On tärkeää osata yhdistää harjoitusvaikutus pelinomaisiin taitosuorituksiin, jolloin suorituksia pyritään tekemään mahdollisimman paljon pallon kanssa pelitilanteita tulkitsemalla. Tällöin pyritään pelinomaisuuteen erilaisten kollektiivisten taitoharjoitusten, älyllisten drillien, geometristen muotojen ja pienpelien kautta.
Teknis-taktinen valmennus käsittää jalkapallossa lajitaidot, jotka jaetaan yksilöllisiin- ja kollektiivisiin pelitaitoihin sekä taktiseen taitoon eli pelikäsitykseen, jotka kaikki yhdessä yhdistetään moderniin taitoharjoitteluun ja psykokinestiikkaan.
NeuroTanoke-menetelmässämme ei tarvitse käyttää oheislajeja, sillä melkein kaikki harjoitteleminen tapahtuu pelin ehdoilla teknis-taktisen harjoittelun kautta. Valmentaja kertoo ja näyttää, miten taktinen ajatteleminen ja korkea fyysinen intensiteetti saadaan aikaan myös taitoharjoittelun kautta.
Jalkapallo on joukkuelaji, mutta Suomessa sitä käsitellään vielä liian paljon yksilöurheiluna, jolloin pelaajat käyvät läpi ”analyyttisen” valmennusprosessin. Tekniikkaa opetellaan liikaa pelistä irrotettuna.
Valmennettavat oppivat käyttäytymään nopeammin ja älykkäämmin, kun he ymmärtävät pelaamisen periaatteita enemmän pelistä käsin, jolloin melkein kaikessa harjoittelussa on pallo, joukkuetoverit, muodot, sekä tila- ja aikakäsitteet mukana.
Valmennettavat oppivat ymmärtämään peliä laadukkaammin ja nopeammin, silloin kun pelillisillä harjoitteilla on suuri rooli valmennuksessa.