Jalkapallo on joukkuepeli. NeuroTanokessa pelaajia valmennetaan ottamaan huomioon erilaiset yksilöt joukkueessa. Joukkuekavereiden kannustamisella saa enemmän hyvää aikaiseksi kuin heidän kritisoimisella. Ymmärrämme, että hyvät joukkuekaveri -taidot ovat opittavia asioita ja osalla niihin kasvamiseen menee aikaa. Puhumme kollektiivista ja kollektiivinen taitovalmennus on tärkeä osa valmennusmalliamme. Hyvä joukkue toimii niin kuin kalaparvi – yhdessä.

Työstämme lähiaikoina materiaalia tehokkaan kommunikoinnin tukemiseksi. Asiasta puhutaan kulttuurissamme vähän, mutta pyrimme tekemään asialle jotain. Jalkapallopeli on nopeutunut niin paljon, että pelaajien keskinäinen kommunikointi tapahtuu hyvin paljon non-verbaalisella tasolla.

Jalkapallojoukkue on psykologinen ryhmä, joka koostuu ihmisistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja ovat psykologisesti tietoisia toisistaan sekä tuntevat olevansa joukkue. Pelaaja on aina osa joukkuetta, vaikka hän pelaisi kuinka yksilökeskeisesti. Jokainen jalkapallojoukkue käy läpi tietyn sosiaalipsykologisen ryhmäprosessin, minkä aikana sen sisälle syntyvät tietynlainen ryhmädynamiikka. Tämän syntymiseen vaikuttavat sekä tietoiset että tiedostamattomat voimat. Näiden prosessien kautta syntyvät tietynlaiset roolit ja joukkueen sisällä oleva työnjako. Myös jalkapallojoukkuetta voidaan tarkastella sosiaalisen päätöksenteon, muutoksen ja oppimisen välineenä.

Konformisuus: pyrkimys käyttäytyä joukkueen vallitsevien asenteiden, mielipiteiden ja odotusten mukaisesti; yhdenmukaisuus; asenteiden ja mielipiteiden sovittaminen ryhmän odotusten mukaan. Konformisuus voi olla järkevä silloin, kun yksittäinen joukkueen jäsen saa tietoa muilta, joka muuttaa hänen käsitystään asiasta =Informatiivinen eli tiedollinen vaikutus.  Usein mukaudumme ryhmäpaineiden vuoksi.

Koheesio: ryhmän kiinteys eli miten tärkeä ryhmä on jäsenilleen. Koheesio on vahvempi, mitä useammat ryhmän jäsenet arvioivat toisiaan myönteisesti. Vahvat kiintymyssuhteet eli klikit saattavat johtaa ryhmään hajoamiseen.

Oleellista on se, mitä yksittäinen joukkueen jäsen tuntee, havaitsee ja ajattelee.  Asenteiden ja merkityssuhteiden muodostaminen joukkueen vaatimuksia vastaaviksi on tärkeää, jotta joukkueen jäsen kykenee konformoitua riittävän täydellisesti joukkueen jäseneksi. Poikkeamat saattavat aiheuttaa syrjintää ja eristyneisyyttä, toisaalta taas jotkin ryhmät kannustavat erilaisuutta, mikä puolestaan vaatii joustavuutta ja sosiaalista taitoa ryhmän jäseniltä. Toisten seurassa oleminen vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen julkisilla paikoilla tai tilaisuuksissa. Joukkueessa toimiessa pelaajan käytös on erilaista kuin joukkueen ulkopuolella toimiessa, sillä jokainen joukkueen jäsen edustaa joukkueessa itseään tavalla, jonka tulee olla joukkueelle eduksi. Joukkueessa on helpompi joutua huomion kohteeksi ja käytös on yleensä kontrolloitua (ryhmän jäsenet ”vahtivat” toisiaan ja pyrkivät oikaisemaan ns. väärinkäytökset: häiriintynyt, poikkeava, liian avoin käytöstavoista poikkeaminen)

Sosiokulttuurinen teoria katsoo mukaan tiedon, taidon ja osaamisen välittyvän ja syntyvän sosiaalisessa kommunikaatiossa. Oppiminen ei siis ole vain tietyissä paikoissa tapahtuvaksi organisoitavissa oleva ilmiö, vaan läsnä kaikissa inhimillisissä toiminnoissa. Se ei myöskään ole sama ilmiö eri aikakausina tai erilaisten kulttuuristen ehtojen vallitessa, sillä nämä vaikuttavat siihen, miten paljon ja mitä opimme tai mistä saamme tietoa. Oppimista myös tapahtuu kaiken aikaa, sillä jonkin asian ymmärtämättömyys tai epäonnistuminen muokkaavat ihmistä siinä missä myönteisetkin kokemukset. Oppimisessa voidaankin katsoa olevan kyse siitä, mitä yksilöt ja yhteisöt oppivat sosiaalisissa tilanteissa ja siitä mitä he oppimastaan tulevaisuudessa käyttävät.

Myös jalkapallojoukkueessa taktisesti tarkasteltuna yhden pelaajan käyttäytyminen vaikuttaa jokaisen muun käyttäytymiseen ja samalla tulee näiden muiden jäsenten vaikutuksen alaiseksi. Tästä seuraa se, että yhden pelaajan syöttötaito, yrittäminen, pelinlukutaito, taito-osaaminen jne. vaikuttavat jokaiseen muuhun pelaajaan ja saa heidät reagoimaan sekä käyttäytymään sen mukaisesti. Valmennuksen ja koko jalkapallojoukkueen toiminnan laatu riippuu siitä, mitä joukkueessa tapahtuu.

Kollektiivisessa valmennuksessa lähtökohta on hyvin erilainen kuin yksilökeskeisessä toiminnassa. Kun joukkue on rakennettu tiiviissä suhteessa toisiinsa, he toimivat hyvin eri tavalla kuin yksilökeskeisesti valmennettu poppoo. Kun puhutaan pelikäsitysosaamisesta, niin ketään yksittäistä pelaajaa ei voida ymmärtää ilman joukkueetta, ilman kollektiivista suhdetta muihin pelaajiin. Pelissä yksittäinen pelaaja ilmaisee itseään vain suhteessa muihin pelaajiin ja muiden välityksellä.

 

error: Content is protected !!